Äidit ja isät

Meidän molempien äidit ja isät ovat luonnollisesti innostuneita tulevista häistä - jopa vähän liiankin innostuneita. Häitä on molemmissa suvuissa jo ehditty suunnittelemaan ja törmäyksiä sattuu toisinaan, kun meidän suunnitelmamme eivät ole samanlaisia kuin vanhempiemme.

Olen omien vanhempieni kanssa päätynyt sellaiseen linjaukseen, että romutan kaikki heidän toiveensa jo heti alkuun, etteivät he vain pääse kuvittelemaan liikoja. Jouduin esimerkiksi tyrmäämään äitini haaveen hääkakun tekemisestä, koska halusimme hääpaikan, jossa on pitopalvelu. Sulhasen taktiikkana ei toistaiseksi ole ollut vanhempien haaveiden romuttaminen, joten pääsiäisenä saimme tietää, että meidän häitämme oli jo kovasti ehditty suunnitella. Suunnitelman mukaan häihimme tulee soittamaan humppabändi, koska häissähän täytyy tanssia, ja ohjelmanumeroksi tulisi karaokea. Inhottavaa tuottaa pettymys, mutta olen aika varma siitä, etteivät vanhempien suunnitelmat käy toteen.

Ohjelmanumeroiden suunnittelun lisäksi joudumme välillä muistuttamaan vanhempiamme siitä, että me olemme ne, jotka päättävät , ketkä saavat kutsun häihin. Yhdelle häävieraalle kun voi laskea hinnaksi noin 50 euroa, joten aivan tuntemattomia ei tee mieli kutsua juhlaan.

Minusta tuntuu kurjalta, että hääjärjestelyt aiheuttavat närää (meidän kahden välisen ajoittaisen närän lisäksi) meidän ja läheistemme välillä. Haluan järjestää hääjuhlan, jossa kaikilla on hyvä mieli, mutta haluan ennen kaikkea itse nauttia juhlasta ja tehdä oman näköisemme juhlan. - Siitäkin huolimatta, että omannäköinen ei välttämättä tarkoita perinteistä tai sitä, millainen hääjuhlan kuuluu olla.